torstai 20. heinäkuuta 2017

Kuningaspyton Loki

Leppoista torstaita vain täältä pöytäkoneen ääreltä, jota pääsen käyttämään ainoastaan "töiden" merkeissä.. Tietokoneen hankinta on nyt päällimmäisenä prioriteettina syksyn pääsykokeiden lähestyessä ja varsinkin, jos vielä opiskelemaan pääsisi. Tabletilla ei nimittäin kovin tärkeitä asioita Netflixin ja Youtuben katselun ohella pysty tekemään, joten olisihan se läppärikin jo hyödyllinen tarvike.

Kuten viimeisimmässä postauksessa vihjailinkin, niin huusholliin on nyt kotiutunut uusi asukas eli kuningaspyton Loki. Kyseessä on siis 12.8.2015 syntynyt uros ja täyttää siis ensi kuussa kaksi vuotta.  Pituutta komistuksella on jo sen noin metrin verran ja painosta ei ole vielä täyttä varmuutta, koska puntaria en ole talouteen vielä saanut. Käsissä oltuaan ja päältä päin nähden voi sanoa, että Loki on ikäisekseen juuri passelin kokoinen.


Kuningaspytonit (Python Regius) ovat Afrikan keski- ja länsiosissa elävä käärmelaji, joka on myös pienin Afrikan pytonlajeista. Nämä kasvavat yleensä n. 90-120 cm mittaisiksi, mutta pidempiäkin yksilöitä on tullut vastaan. Väritys tällä lajilla on erittäin vaihteleva (mm. vaaleanruskeaa, ruskeaa, punertavaa, keltaista ja jopa oranssia löytyy). Laji tunnetaan myös nimellä "pallopyton", mikä tulee tavasta kiertyä palloksi uhkaavan tilanteen koittaessa.

Tämän lajin hoidossa yksi harvoista "ongelmista" voi tulla ruokailun suhteen, koska nämä kaverit ovat tunnettuja paastoilunsa vuoksi. Mitä asiasta on tullut keskusteltua muutamien kasvattajien kanssa ja luettua eri palstoilta, niin paastoaminen voi vaihdella muutamasta viikosta jopa puoleen vuoteen. Paastoaminen on lajille aivan tyypillistä ja stressiä siitä tulee ainoastaan omistajlle, joka yrittää käärmettään ruokkia. Kunhan käärmeen paino pysyy suunnilleen samana, eikä putoa äkillisesti niin ei kannata alkaa hiuksiaan repimään. Loki on nyt ollut parisen viikkoa hoivissani ja on jopa syönytkin jo ensimmäisen kerran.


Käärmeiden terraarioista on ollut paljon keskustelua ja mielipiteitä, koska laji on luonteeltaan aika ujo ja saattavat ahdistua avoimista terraarioista. Monet pitävätkin pytoneita esim. säilytys- ja muuttolaatikoissa, jotta käärmeet eivät tuntisi oloaan turvattomaksi. Kävin paria viikkoa ennen käärmeen muuttoa ostamassa Faunattaresta Exoterran lasiterraarion, jonka mukana tuli tausta peittämään kämpän takaseinän kokonaan. Lisäämällä terraarion ulkopuolelle myös muutaman laatikon sivuille sain tehtyä siitä hieman suojaisamman oloisen, eikä Loki ole aristellut ollenkaan. Terraarion sisustukseen kuuluu kaksi piiloa, joista toinen on lämpöisellä puolella ja toinen viileällä, iso vesikippo, kasveja ja vielä pitää muutama kiipeilyoksa hommata. Kuningaspytonit eivät yleisesti ottaen kiipeilyä harrasta maalajina, mutta tietenkin niilläkin pitää olla mahdollisuus kiipeillä terraariossa. Asumuksen lämmitys hoituu lämpömatolla, joka on viljakäärmeen terraarion tapaan  pohjassa lasin ulkopuolella.


Mitä Lokista yksilönä voin tässä vaiheessa sanoa, että ainakin uteliaisuutta vielä uuteen kotiin löytyy, koska öisin kuuluu vaan melskettä kun kaveri kurkkii kasvien takaa ja vaihtaa piiloja muutamaan otteeseen. Ottaessani Lokin hetkeksi terraariosta tarkistusta varten, niin kaveri oli varsin reipas ja enemmänkin kiinnostunut kiipeilemään kaulalle ja hartioille, vaikka käsittely onkin käärmeille varsin stressaavaa. Tässä taisikin olla pieni tiivistelmä kuningaspyton Lokista ja vähän infoa kyseisestä lajista. 

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Vaavi nimeltä Saga

 Maaliskuussa kävin Faunattaressa varaamassa ja lopulta kotiutin n. puolen vuoden ikäisen viljakäärmeen, jonka nimesin Sagaksi. Nimi merkitsee Norjan ja Islannin viikinki­ajan ja varhaisen keski­ajan historiaan liittyvistä kauno­kirjallisista kertomuksista ja Saga on skandi­naavisessa myto­logiassa myös runouden ja historian jumalattaren nimi.

Viljakäärme on yksi suosituimmista lemmikkikäärmeistä helppohoitoisuutensa ja rauhallisen luonteensa vuoksi, mutta tietenkin se riippuu myös yksilöstä. Ennen kuin kävin hakemassa Sagan kotiin, niin minulle mainittiin tämän olevan hieman arvaamaton kaveri  ja voisi mahdollisesti iskeä näpeille ruokailun yhteydessä. Nyt tämän kolmen kuukauden yhteiselon jälkeen voin jo sanoa, että eipä ole ongelmia käärmeen kanssa ollut laisinkaan. Saga on erittäin persoonallinen ja utelias pikkuinen, joka tekee heti selväksi kun on nälkäinen tai ei muuten vain halua olla lainkaan tekemisissä. Käärmeiden käsittelystä ihmiset ovat montaa mieltä ja tietysti se on stressaavaa eläimelle, mutta Sagan luonne on sen verran utelias ettei sitä ole häirinnyt käsissä pitäminen ja yhtenä viikonloppuna pidettiinkin elokuvailta, jossa Saga makoili oikein tyytyväisen oloisena sylissä peräti kahden leffan ajan.

 
Ainoa asia mikä Sagan hoitamisessa stressaa n. kuukauden välein on nahanluonti. En tiedä mikä siinä on, mutta aina nahanluonnin koittaessa menetän yöuneni melkeinpä kokonaan. Ennen käärmettä hankkiessani luin netistä muiden kasvattajien tekstejä heidän lemmikiensä hoidoista ja nahanluonneista, joista takaraivoon jäi eniten mieleen ns. "epäonnistuneet" nahanluonnit. Käärmeen luodessa nahkaa pitää terraariossa olla turpeella täytetty wetbox, jota sumutellaan kosteaksi ja käärme voi halutessaan mennä sen sisälle. Itse olen suosinut enimmäkseen terraarion sumuttelua aina nahanluonnin yhteyksissä ja ainakin tähän asti Saga on luonut nahkansa oikein buenosti. Onnistuneista kerroista huolimatta tämä omistaja menettää aina yöunensa siihen asti, kunnes nahka löytyy jostain päin terraariota kokonaisena. 

 Pohjamateriaalina Sagan terraariossa käytin aluksi Terrabarkin kaarnahaketta, joka oli aika edullista ja toi terraarioon mukavan luonnollisen säväyksen. Valitettavasti huomasin hakkeen olevan aika pölyävää eli ehdoton nope viljakäärmeen pohjamateriaaliksi.. Päädyin sen jälkeen kokeilemaan Hugro-hamppukuiviketta ja taisi kyllä olla ehdottomasti parhain ratkaisu käärmeen kannalta. Heti ensimmäisenä päivänä pohjamateriaalin vaihtamisen jälkeen Saga innostui kaivelemaan kuivikkeessa ja aina sieltä täältä ilmestyi pieni pää kurkkimaan uteliaana. Ainoana huonona puolena on tämä kuivikkeen koostumus, joka ei ime kosteutta itseensä ja on väriltään kaikkea muuta kuin luonnollinen.. Mutta kerran kun terraarion asukas siitä pitää, niin eipä siinä sisustajan sana paina paskaakaan. :D


Ensi kuussa kämppään on muuttamassa myös toinenkin kaveri, mutta blogin jatkuvuuden kannalta on ehkä parempi kirjoittaa vasta sitten kun sen aika on.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Elossa ollaan ja balalaikka soi

Dodiin tämän melkein vuoden pituisen tauon jälkeen on hyvä jatkaa siitä mihin jäätiin.. eli ei mihinkään. Mitä vuoden aikana on nyt siis ehtinyt tapahtua? Valmistuin kuin valmistuinkin datanomiksi hyvillä arvosanoilla, muutin omilleni uuden lemmikkini kanssa, hommasin uuden tatuoinnin ja siinä tämä vuosi sitten taisi ollakkin.

Mitäpäs tällä hetkellä? Noh työtoiminnan ohella päätin sitten lähteä jatkamaan opiskeluita, mutta aivan eri alalta. Syksyllä olisi Hotelli- ja matkailualan pääsykokeet pääkaupunkiseudulla ja toivon mukaan pääsisi sitten tammikuussa aloittamaan opiskelut siellä. Ala vaikuttaa mielenkiintoiselta ja kuulostaa juuri itselle sopivalta, koska nykyään on tullut paljon sosiaalisemmaksi ja matkojen järjestäminen kuulostaa hauskalta.

Ensi kuussa myös kämppään muuttaa uusi lemmikki, nimittäin 2v. kuningaspyton. Taloudessa asustaa jo valmiiksi viljakäärmeen poikanen, joka on ollut aivan rakkauspakkaus persoonansa vuoksi  ja todella helppohoitoinen yksilö. Kuningaspytonit ovat hieman haastavampia lemmikkejä paastoamisen ja stressaantumisen vuoksi, mutta en usko ongelmia esiintyvän kuitenkaan. 

Kuvassa Saga-vauva nahanluonnin aikana

Ehkä sitä taas pääsee blogin kirjoittamiseen kiinni, vaikka valitettavasti konetta ei huushollissa vieläkään ole. Toivottavasti kaikki lukijat eivät ole vielä kaikonneet tämän "pienenhkön" kirjoitustauon aikana.