lauantai 17. kesäkuuta 2017

Vaavi nimeltä Saga

 Maaliskuussa kävin Faunattaressa varaamassa ja lopulta kotiutin n. puolen vuoden ikäisen viljakäärmeen, jonka nimesin Sagaksi. Nimi merkitsee Norjan ja Islannin viikinki­ajan ja varhaisen keski­ajan historiaan liittyvistä kauno­kirjallisista kertomuksista ja Saga on skandi­naavisessa myto­logiassa myös runouden ja historian jumalattaren nimi.

Viljakäärme on yksi suosituimmista lemmikkikäärmeistä helppohoitoisuutensa ja rauhallisen luonteensa vuoksi, mutta tietenkin se riippuu myös yksilöstä. Ennen kuin kävin hakemassa Sagan kotiin, niin minulle mainittiin tämän olevan hieman arvaamaton kaveri  ja voisi mahdollisesti iskeä näpeille ruokailun yhteydessä. Nyt tämän kolmen kuukauden yhteiselon jälkeen voin jo sanoa, että eipä ole ongelmia käärmeen kanssa ollut laisinkaan. Saga on erittäin persoonallinen ja utelias pikkuinen, joka tekee heti selväksi kun on nälkäinen tai ei muuten vain halua olla lainkaan tekemisissä. Käärmeiden käsittelystä ihmiset ovat montaa mieltä ja tietysti se on stressaavaa eläimelle, mutta Sagan luonne on sen verran utelias ettei sitä ole häirinnyt käsissä pitäminen ja yhtenä viikonloppuna pidettiinkin elokuvailta, jossa Saga makoili oikein tyytyväisen oloisena sylissä peräti kahden leffan ajan.

 
Ainoa asia mikä Sagan hoitamisessa stressaa n. kuukauden välein on nahanluonti. En tiedä mikä siinä on, mutta aina nahanluonnin koittaessa menetän yöuneni melkeinpä kokonaan. Ennen käärmettä hankkiessani luin netistä muiden kasvattajien tekstejä heidän lemmikiensä hoidoista ja nahanluonneista, joista takaraivoon jäi eniten mieleen ns. "epäonnistuneet" nahanluonnit. Käärmeen luodessa nahkaa pitää terraariossa olla turpeella täytetty wetbox, jota sumutellaan kosteaksi ja käärme voi halutessaan mennä sen sisälle. Itse olen suosinut enimmäkseen terraarion sumuttelua aina nahanluonnin yhteyksissä ja ainakin tähän asti Saga on luonut nahkansa oikein buenosti. Onnistuneista kerroista huolimatta tämä omistaja menettää aina yöunensa siihen asti, kunnes nahka löytyy jostain päin terraariota kokonaisena. 

 Pohjamateriaalina Sagan terraariossa käytin aluksi Terrabarkin kaarnahaketta, joka oli aika edullista ja toi terraarioon mukavan luonnollisen säväyksen. Valitettavasti huomasin hakkeen olevan aika pölyävää eli ehdoton nope viljakäärmeen pohjamateriaaliksi.. Päädyin sen jälkeen kokeilemaan Hugro-hamppukuiviketta ja taisi kyllä olla ehdottomasti parhain ratkaisu käärmeen kannalta. Heti ensimmäisenä päivänä pohjamateriaalin vaihtamisen jälkeen Saga innostui kaivelemaan kuivikkeessa ja aina sieltä täältä ilmestyi pieni pää kurkkimaan uteliaana. Ainoana huonona puolena on tämä kuivikkeen koostumus, joka ei ime kosteutta itseensä ja on väriltään kaikkea muuta kuin luonnollinen.. Mutta kerran kun terraarion asukas siitä pitää, niin eipä siinä sisustajan sana paina paskaakaan. :D


Ensi kuussa kämppään on muuttamassa myös toinenkin kaveri, mutta blogin jatkuvuuden kannalta on ehkä parempi kirjoittaa vasta sitten kun sen aika on.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Elossa ollaan ja balalaikka soi

Dodiin tämän melkein vuoden pituisen tauon jälkeen on hyvä jatkaa siitä mihin jäätiin.. eli ei mihinkään. Mitä vuoden aikana on nyt siis ehtinyt tapahtua? Valmistuin kuin valmistuinkin datanomiksi hyvillä arvosanoilla, muutin omilleni uuden lemmikkini kanssa, hommasin uuden tatuoinnin ja siinä tämä vuosi sitten taisi ollakkin.

Mitäpäs tällä hetkellä? Noh työtoiminnan ohella päätin sitten lähteä jatkamaan opiskeluita, mutta aivan eri alalta. Syksyllä olisi Hotelli- ja matkailualan pääsykokeet pääkaupunkiseudulla ja toivon mukaan pääsisi sitten tammikuussa aloittamaan opiskelut siellä. Ala vaikuttaa mielenkiintoiselta ja kuulostaa juuri itselle sopivalta, koska nykyään on tullut paljon sosiaalisemmaksi ja matkojen järjestäminen kuulostaa hauskalta.

Ensi kuussa myös kämppään muuttaa uusi lemmikki, nimittäin 2v. kuningaspyton. Taloudessa asustaa jo valmiiksi viljakäärmeen poikanen, joka on ollut aivan rakkauspakkaus persoonansa vuoksi  ja todella helppohoitoinen yksilö. Kuningaspytonit ovat hieman haastavampia lemmikkejä paastoamisen ja stressaantumisen vuoksi, mutta en usko ongelmia esiintyvän kuitenkaan. 

Kuvassa Saga-vauva nahanluonnin aikana

Ehkä sitä taas pääsee blogin kirjoittamiseen kiinni, vaikka valitettavasti konetta ei huushollissa vieläkään ole. Toivottavasti kaikki lukijat eivät ole vielä kaikonneet tämän "pienenhkön" kirjoitustauon aikana.